Väinö Jalkasen pianokonsertti 17.3. alkoi pianistin toivomuksella,
että Jean Paul Rameaun sävellykset kuunneltaisiin keskeytyksettä ilman
välitaputuksia. Niinpä nämä paineet purettiin kunnolla koko konsertin
viimeisen esityksen päätyttyä. Kutsuimme Rovaniemen oman kylän pojan lavalle kolme
kertaa kiiteltäväksi.
Barokin ajan Rameaun jälkeen tuntui kuin olisimme siirtyneet
suoraan ”maailmanpolitiikan arkipäivään”.
Dimitri Šostakovitšin preludia ja fuugaa kuvattiin konsertin
käsiohjelmassa karuksi (mutta kauniiksi!) ajankuvaukseksi 1950-luvun
Neuvostoliitosta. Pianistin mukaan teos puhuttelee jäätävällä, jylhällä, lohduttomuutta
kumpuavalla sanomalla, josta kumpuaa myös kauneutta. Teoksessa ”mieli voi vaeltaa
sodan kokeneiden ihmisten näkyihin, tyhjentyneiden taistelukenttien hiljaiseen
muistiin, traagisuuteen.”
Tätä teemaa jatkoi serbialaisen Milos Tadicin teos ”A bout
de soyffle” joka oli suomennettu suurin piirtein ”vailla henkeä, vailla
mahdollisuutta hengähtää”. Jalkasen käymät keskustelut säveltäjän kanssa viittasivat
kaukaisesti säveltäjän sukupolven lapsuudenkokemuksiin Balkanin sodan aikana
(1990-luvulla) ja sitä seuranneeseen kehitykseen Serbiassa.
Aiheesta ei päästy konsertissa irti jatkossakaan. Maurice
Ravelin sävelteokset pohjautuivat Aloysius Bertrandin runoihin. Ne oli suomennettu
käsiohjelmaan ja hieman yllättäen ilmestynyt lausuja esitti ne kappaleiden
lomassa tunnelmallisessa hämärässä. Runot johdattelivat vedenneitojen ja
kääpiöiden maailmaan. Toinen runoista oli kuitenkin karusti Le Gibet, ”Hirsipuu”, joka vei
meidät kuun kelmeään valoon. Jalkanen muuten suositteli yleisölle Bertrandin runoja
luettavaksi ja tiesi, että runokokoelma ”Yön Kaspar” on saatavana Lapin
maakuntakirjastosta.
Nuori taiteilija (s.1989) oli vetänyt poikkeuksellisen nuorekkaan
yleisön Korundiin. Olivatkohan Lapin musiikkiopiston aikaiset opiskelutoverit
ja nykyiset oppilaat saapuneet joukolla kuulemaan oman opiston kasvattia?
Taiteellisemman arvion konsertista voit lukea Marko Niemelän
arviosta Lapin Kansassa. Pertti T. Hyvönen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti